Vaihde: 010 328 1000

Helpdesk: 010 328 1010

Äly hoi, älä jätä!

Julkaistu: 04.03.2019

Aiheet: . Blogi

« takaisin lemonnews etusivulle

Mika Matveinen

Tilaa uutiskirje!

penpieniMuinaiset ihmiset säilöivät kaiken tiedon aivoihinsa ja siirsivät tietoa tarinoimalla jälkikasvulleen. Kylien ja valtakuntien kasvaessa tiedon määrä ei enää yksinkertaisesti mahtunut ihmisen aivoihin, ja sen seurauksena Mesopotamian eteläosaa n. 3500 ja 3000 eaa. asuttaneet muinaiset sumerialaiset keksivät keinon tiedon varastoimiseen ja tallentamiseen aivojen ulkopuolelle. Tämä keino, joka auttoi vapauttamaan muistikapasiteettia muihin toimiin ja sitä myöten edesauttoi valtakuntia kukoistamaan, oli kirjoitustaito. Kirjoitustaidon avulla pystyttiin esimerkiksi pitämään kirjaa kerätyistä veroista, kirjanpitoa tarvikkeista sekä siirtämään opittua tietoa yli sukupolvien.

TIEDON TALLENTAMINEN 

Tietokoneiden kehittymisen takanakin voidaan ajatella olevan ihmisen rajallinen kyky käsitellä tietoa. Alkuun tietokoneita tarvittiin purkamaan sotilaallisia salakirjoituksia ja 1990-luvulla tietokoneet valtasivat pienyritykset, kun oli tarve saada kaikki yrityksen tuottama tieto helposti käsiteltävään ja haettavaan muotoon. Tällä tiellä olemme edelleen! Suurimmaksi osaksi yrityksen käyttämät sovellukset ovat tänä päivänäkin yksinkertaisesti tiedon tallentamista ja sen esittämistä toinen toistaan hienoimmissa muodoissa alati kasvavassa laitekirjossa. Saattaapa myös joku sovelluksen toiminto suorittaa puolestasi laskutoimituksia jonkin ennalta annetun kaavan mukaan, täydentää muita tietoja valmiiksi ja joskus jopa automaattisesti tehdä taustalla asioita. Tämä muuten tunnetaan myös nimellä automaattinen tietojenkäsittely, eli ATK! Aika masentavaa todeta, mutta olemme 5000 vuoden aikana saaneet muutettua tiedon tallennuspaikan savitauluista digitaaliseen muotoon, mutta edelleen suurimman osan "älyllisestä" toiminnasta tekee tietoa tulkitseva käyttäjä.

aipieniKoska tietokone on jo vapauttanut minut loputtoman muistamisen ikeestä, voisiko tietokone ottaa palasen myös minun ammattitaidostani? Olisiko tietokoneen mahdollista oppia tallennetusta tiedosta ja tehdä ehdotuksia ja päätöksiä puolestani? Kyllä on! Tänä päivänä on vaikea olla kuulematta sanoja "tekoäly" tai "koneoppiminen" ja sitä mitä kaikkea hienoa ne tulevatkaan tekemään puolestamme. Vielä kun innokkaimmat markkinamiehet ovat ottaneet nämä termit sanavarastoonsa ja suu vaahdossa maalaavat pilvilinnoja asiakastapaamisissa asian mahdollisuuksista, niin jo on loppuasiakkaan hyvin vaikea tietää mikä on totta ja mikä ei.

MITÄ TUO TEKOÄLY TAI KONEOPPIMINEN OIKEIN ON?

Tekoäly on ohjelma tai sen osa, joka kykenee tekemään älykkäinä pidettäviä toimintoja. Älykäs toiminta voi olla esimerkiksi ihmisen, hänen tunnetilansa, iän tai sukupuolen tunnistaminen kuvasta tai ihmisen puheen muuttaminen tekstiksi. Älykkääksi toiminnaksi voisi myös katsoa toiminnon missä sovellus osaa kertoa millä todennäköisyydellä juuri kirjoittamasi tarjous muuttuu kaupaksi tai minkä hintainen loppuun ajettu, mutta tuliterillä kesärenkailla varustettu vuoden 2007 Skoda Roomster tällä hetkellä on. Yhtä lailla sovellukselta vaatii älykkyyttä suodattaa sähköpostien joukosta roskapostit, huomata poikkeava maksukäyttäytyminen luottokorttiliikenteessä tai kertoa kuinka paljon jäätelöä tulee varata huomiseksi jäätelökioskiin. Kaikkiin edellisiin tapauksiin voidaan käyttää tekoälyä ja jos totta puhutaan, näiden asioiden tekeminen ilman sitä on aika hankalaa. Tekoäly on käsitteellinen asia, jolla kuvataan ajatusta sovelluksesta joka osaa tehdä ihmismäisiä asioita eikä vain suorittaa ohjelmoijan sovellukseen toteuttamia staattisia polkuja.

Koneoppiminen on taas tekoälyn yksi osa-alue ja sillä tarkoitetaan tilannetta missä kone oppii tai sitä opetetaan oppimaan jonkin tietty asia, esimerkiksi tunnistamaan jäätelön menekki annettujen muuttujien pohjalta. Koska jäätelön menekkiin vaikuttaa ainakin kioskin sijainti, kuukausi, viikonpäivä, sää ja kenties pari muutakin muuttujaa, on päiväkohtaisen menekin ennustaminen perinteisin menetelmin hyvin vaikeaa. Tällaisessa tilanteessa koneoppiminen onkin oiva työväline. Hyvin suoristettuna koneoppimisessa konetta opetetaan toteumatiedoilla niin pitkään, kunnes ennustuksen virhemarginaali on riittävän pieni. Tämän jälkeen voidaan katsoa huomisen päivän sääennuste ja kysyä koneelta: "Miten paljon jäätelöä menee keskustan jäätelökioskissa, 21.7.2018 jos on puolipilvistä ja lämpötila on +17 astetta". Näiden tietojen ja oppimansa perusteella kone osaa vastata "Jäätelöä tulee varata kyseisenä ajankohtana 100 litraa, ennustuksen virhemarginaalin on 10%".

Nyt joku kokenut jäätelönmyyjä sanoo "No, miksi ihmeessä minun tuollaista pitäisi ennustaa tietokoneella, kyllähän minä tiedän kokemuksesta, paljon sitä jäätelöä tulee varata?!" Kyllä, olet oikeassa ja osuit naulan kantaan. Olet vuosien varrella hankkinut itsellesi rautaisen tietotaidon ennustaa tämän asian ja nyt koneoppimisen myötä tämä sinun hiljainen tieto voidaan ulkoistaa sovellukselle samalla tapaa kuin olet ulkoistanut suuren osan asioiden muistamisesta sille. Voisikin todeta, että tekoälyn johdosta työtehtävästä joka vaati tekijältään ennen paljon tietotaitoa voi selvitä nyt myös se hieman kokemattomampikin kaveri.

Edellinen oli vain esimerkki, eikä ehkä paras sellainen, mutta vastaavanlaisia ilmiöitä, joihin tämän tyyppistä toimintamallia voidaan soveltaa, on meillä yritysmaailmassa vaikka kuinka paljon.

Mutta miksi tekoälystä ja koneoppimisesta on noussut niin kova häly viime aikoina, vaikka tämän tyyppisiä ratkaisuja on ollut jo vuosia teollisuudessa ja räätälöitynä suuremmille yrityksille?

Yksi suuri syy on se, että suuret alan toimijat kuten Microsoft ovat viime aikoina panostaneet pilvipalveluissaan tähän valtavasti, ja ovat mahdollistaneet koneoppimisen tekemisen ja sen käyttämisen myös meille "tavallisille" sovelluskehittäjille ja sitä kautta sen tarjoamisen asiakkaillemme. Totuushan on, että tällaisten asioiden tekeminen tyhjästä vaatisi erittäin paljon tietotaitoa ja aikaa, minkä vuoksi se on aikaisemmin ollut vain suurten yritysten etuoikeus. Toinen syy ilmiöön on, että monessa yrityksessä on vuosien varrella kerätty paljon tietoa tietokantoihin ja älytekniikan yleistyessä tiedon keräämisen vauhti vain kiihtyy. Tämä tiedon määrän kasvu on mahdollistanut koneoppimisen soveltamisen yrityksissä.

Älä siis huoli, ei tekoäly tule tekemään sinua tarpeettomaksi työpaikallasi. Päinvastoin, se tulee olemaan sinun hyvä ystäväsi ja auttaa sinua tulevaisuudessa monessa työelämän askareessa.

 

 

 



Oletko hankkimassa ensimmäistä toiminnanohjausjärjestelmää? Kenties vaihtamassa vanhaa uuteen ja ehompaan?

Jätä yhteydenottopyyntö, niin otamme sinuun yhteyttä mahdollisimman pian.

Ota yhteyttä

« takaisin lemon news etusivulle

Mika Matveinen

Tilaa uutiskirje!