Kautta historian ihminen on pyrkinyt helpottamaan omaa tekemistään erilaisten koneiden ja laitteiden avulla. Samalla toiminta on tehostunut yleensä merkittävästi. Otetaan esimerkiksi vaikkapa tavaran siirtäminen; ihminen pystyy siirtämään kymmeniä kiloja, hevonen satoja kiloja ja kuorma-auto kymmeniä tuhansia kiloja kerrallaan. Myös siirtonopeudessa on eroja. Näissä esimerkeissä on kuitenkin ihminen mukana, ohjastamassa hevosta tai autoa.
Automaatio puolestaan parantaa tehokkuutta, nimensä mukaisesti, tekemällä tehtäviä automaattisesti ilman ihmisen puuttumista prosessiin. Ensimmäiset jonkinasteiseen automaatioon viittaavat palauteohjatut järjestelmät ovat historian mukaan 270 eaa Egyptistä. Ensimmäiset automatisoidut ohjausjärjestelmät tulivat 1. teollisen vallankumouksen myötä 1700-luvuilla. Ensimmäisenä automatisoituna tehtaana pidetään Richard Arkwrightin kehittämää kehruutehdasta vuodelta 1771. Teollisuusautomaatio ja robotiikka siinä muodossa, kuten sen tänäkin päivänä ymmärrämme, alkoivat yleistymään 1970-luvulla, tietotekniikan yleistyessä hintojen laskun myötä.
Nykyään automaatio on paljon muutakin, kuin tietyn ohjeen mukaan toimivia koneita ja laitteita. Esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmän myötä voidaan automatisoida monia yrityksen rutiinitoimintoja. Nykyaikainen järjestelmä tarjoaa automatisoitujen toimintojen tueksi tai lisäksi myös tekoälyn, jota hyödyntämällä voidaan helpottaa yrityksen arkea monella tavalla.
Mitä kaikkea sitten voidaan automatisoida?
Periaatteessa ohjelmakoodilla voidaan automatisoida melkeinpä mitä vain. Monessa kohdassa halutaan yleensä kuitenkin, että ihminen tarkastaa tai varmistaa, että asiat ovat oikein. Tämäkin on oikeastaan vain opittu tapa. Automatisointi ei itsessään yleensä tee virheitä, useimmiten juurisyy jollekin virheelle löytyy (ihmisen) syöttämästä tiedosta. Tyypillisimpiä automatisoitavia asioita tietojärjestelmissä ovat esim. laskutukseen, erilaisiin tietojen lukuun, laskuaineiston lukuun, materiaalilaskentaan, töiden ajoitukseen tai muihin isoihin massoihin liittyvät tehtävät.
Otetaan esimerkiksi laskutuksen automatisointi. Jos päivätasolla lähtee vaikkapa 200 laskua joista 20 paperisina, työaikaa menee helposti tunti, puhtaasti manuaaliseen työhön. Automatisoimalla laskujen lähetyksen ja hyödyntämällä verkkolaskuja ja tulostuspalvelua, koko toimenpide voidaan tehdä ajastetusti ja työaikaa kuluu 0 minuuttia. Tehokkuus lisääntyy merkittävästi.
Kun kokonaisuuteen lisätään tekoäly, päästään vielä tehokkaampaan kokonaisuuteen. Tekoälylle voi opettaa erilaisia toimintoja ja mitä laajempi opetettava massa on, sitä enemmän tekoälystä saadaan tehoja. Tässäkin tulee oikeastaan ihminen vastaan; mikäli tekoälyn saama data on puutteellista tai virheellistä, oppiminen hidastuu merkittävästi ja hyödyt pienemmiksi.
Automatisoinnilla saadaan lisättyä työn mielekkyyttä. Harva haluaa tehdä samoja manuaalisia, toistuvia toimenpiteitä tunnista ja päivästä toiseen. Kun kone hoitaa tylsän manuaalityön, ihmiselle jää aikaa kehittää toimintoja ja keskittyä asiantuntijuuteen.
Lemonsoft tarjoaa laajat automatisoitavat toiminnallisuudet, joilla arjen tekemistä voidaan helpottaa merkittävästi. Aimo tekoäly tuo myös oman osaamisensa ja matematiikkapäänsä avuksesi arjen tekemisessä.
Käy tutustumassa tarkemmin ja ota automaation hyödyt käyttöösi >>
