Viime kuukausien konkurssiuutiset ovat olleet huolestuttavaa luettavaa. Korona ja sotatilanne Euroopassa ovat omalta osaltaan vaikuttaneet korkeaan inflaatioon ja inflaatiota pyritään hillitsemään perinteisten talousoppien mukaisesti korkotasoa nostamalla. Heinäkuussa oltiinkin siinä erikoisessa tilanteessa, että kohonneeseen inflaatioon vaikutti suurelta osalta korkotason nousu. Aiemmin kohonneet raaka-aineiden ja tarvikkeiden hinnat yhdistettynä nyt kohonneeseen rahan hintaan on aiheuttanut, että useat, pitkänkin historian omaava yhtiö on ajautunut tilanteeseen, että toiminnan jatkamiselle ei ole edellytyksiä.
Olisiko asialle voinut tehdä jotain?
Jälkiviisaus on viisauksista helpointa ja siinä jokainen on mestari. Myös blogikirjoituksessa on se hyvä puoli, että jokaista yksityiskohtaa ei (välttämättä) tarvitse perustella. Näillä huomautuksilla voi todeta, että kyllä. Asialle olisi voinut tehdä jotain etukäteen. Se ”jotain” ei välttämättä olisi vaikuttanut lopputulokseen mitenkään. Toisaalta toisinpäin, konkurssiin ajautuneessa yrityksessä on voinut olla kaikki täysin ”tiptop”, makrotalouden asioiden vaikutukset ovat vain olleet yksinkertaisesti liian isot yksittäiselle yritykselle selvitä. Väitän silti, että monen yrityksen taloudelliset haasteet olisivat olleet, ainakin osittain, taklattavissa ja lopputulos olisi ollut vähemmän dramaattinen.
Mitä sitten voisi tehdä?
Toiminnan kehittäminen, tehostaminen ja virtaviivaistaminen on aina kannattavaa. Kun toimintamallit ja prosessit ovat jiirissä, haastavassakin tilanteessa voi olla varma siitä, että kallista rahaa ei kulu turhaan tekemiseen.
Toiminnan kehittämisessä avainasemassa on tehokas toiminnanohjausjärjestelmä. Kun järjestelmää käytetään kattavasti, päätöksentekoon tarvittava data on aina ajantasaisesti käytettävissä. Esimerkiksi yrityksen talouden ohjaus on huomattavan haastavaa, jos elokuun tuloslaskelma on luettavissa marraskuussa. Toimivan järjestelmän ja hyvien toimintamallien avulla mainittu tuloslaskelma saadaan käytännössä heti, kun kaikki kuukaudelle kuuluvat tositteet on kirjattu, parhaimmillaan parin päivän kuluttua, kun kuukausi on vaihtunut.
Kallista rahaa sitoutuu usein myös varastoihin ja keskeneräiseen tuotantoon. Kun osto ja varastonhallinta ovat tehokkaita, niin varastoon kuin KET:iin sitoutunut pääoma voidaan minimoida ja vapauttaa tuottamaan. Tehokkaalla ostolla voi vaikuttaa suoraan tulokseen, ja kun myös varastonhallinta on optimaalista, varastossa on aina tarjolla oikeat tavarat eikä ”kalliita häntiä” pääse syntymään.
Kassanhallinnan kannalta on myös merkitystä sillä, kuinka nopeasti rahat kassan kotiutuvat. Monessa tilanteessa laskut kannattaa ”myydä”, jolloin rahat kotiutuvat kassaan heti. Tässä on tietysti oma kulunsa, mutta jokainen voi tahollaan miettiä, onko parempi saada 990€ kassaan heti, vai 1000€ kuukauden päästä.
Suomessa on paljon osaamista ja yritteliäisyyttä
Nyt ei ole oikea aika voivotella. Suomessa on aina selvitty, niin nytkin. Noususuhdanne tulee väistämättä ja kun prosessit ja työkalut ovat silloin kunnossa, nousukiito ja menestys ovat jokaisen poimittavissa. Haastan kaikki ”rasvaamaan ketjut ja nousemaan fillarin selkään”, eli virittämään omat toiminnot huippuvireeseen. Sillä tavoin parhaiten varmistamme kaikkien menestyksen!
Nyt on oikea aika kehittää toimintaa! Lataa opas ja laske, miten hyödyt investoinnista!
