Johdanto
Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat nykyisin suurimmalle osalle yrityksistä keskeinen työväline ja toiminnan edellytys. Kiinteiden verkkoyhteyksien häiriöt ovatkin nykytekniikalla suuressa mittakaavassa harvinaisia. Yksittäinenkin lyhytkestoinen ongelma yhteyksissä voi kuitenkin häiritä yrityksen toimintaa merkittävästi. Hyviä esimerkkejä häiriöiden vaikutuksista ovat palkanmaksun viivästyminen, kassapäätteen toimimattomuus ruuhkaisimpana ajankohtana tai yrityksen toiminnanohjauksen pysähtyminen.
Usein saatetaan ajatella ettei katkoksille ole mitään tehtävissä ja tällöin on vain pyöritettävä toimintaa siinä mittakaavassa kuin se on mahdollista. Onko todella helpompaa laittaa väki kotiin ja jatkaa toimintaa seuraavana päivänä IT-osaston selvittäessä ongelmaa, vai voisiko katkoksiin varautua?
Syyt
Lähes jokainen on varmasti kuullut tai lukenut tutun lauseen ’Tietoliikenneyhteyksissä on häiriö. Vikaa korjataan parhaillaan. Pahoittelemme häiriön aiheuttamaa haittaa’.
Ongelmat voivat johtua useista eri tekijöistä, mutta maanlaajuiset tai suurta aluetta koskevat katkokset ovat erittäin harvinaisia. Usein katkoksissa kyse on paikallisista vaikutuksista, jossa syynä on joko operaattorin paikalliset laitteet operaattorin laitetilassa tai yrityksen omat laitteet yrityksen omissa tiloissa. Ongelmat voivat olla fyysisiä ongelmia jolloin laite, kaapeli tai kytkennät pettävät. Vaihtoehtoisesti syy voi olla myös virheellisessä teknisessä konfiguraatiossa tai sähkökatkossa.
Fyysisistä, suuremman vaikutuksen katkoista on yllättäen melko yleiseksi syyksi nykyään noussut myös läheisen rakennustyömaan kaivinkoneen katkaisema valokuitu.
Varautuminen ongelmiin
Tietoliikennekatkoksiin varautuminen tulee aloittaa miettimällä kuinka suuri vaikutus katkoksella on yrityksen toimintaan ja kuinka kauan yritys voi jatkaa normaalia toimintaa ilman tarvittavia yhteyksiä.
Mikäli yritys pystyy toimimaan useita tunteja tai jopa päiviä ilman tietoliikenneyhteyksiä, varautumiseksi voi riittää varmuus siitä mihin ongelmatilanteissa ollaan yhteydessä ja kuka ongelman voi selvittää.
Useimmiten katkos kuitenkin haittaa toimintaa merkittävästi ja yhteys tulisi saada kuntoon mahdollisimman nopeasti tai ennaltaehkäisevästi. Paras vaihtoehto on kahdentaa tietoliikenneyhteys niin, että ongelmatilanteissa yhteys ohjataan teknisesti automaattisesti toisen operaattorin verkkoon. Jos kahdennus tehdään vielä kahdella erillisellä tiloihin tulevalla kaapelilla on varautuminen hyvällä tasolla. Tällöin katkoksiin voidaan varautua ennaltaehkäisevästi ja oikeaoppisella toteutuksella toisen yhteyden katkeaminen ei näy käyttäjille. Kahdelle operaattorille tehtävä kahdennus on tosin mahdollista vain mikäli erilliset operaattorit tuovat yhteyden toimitiloihin.
Toisena vaihtoehtona yhteyden säilyttämiseen voi olla langaton 4G –yhteys, jolloin ongelmatilanteissa käytetään erillisen tukiaseman kautta langatonta yhteyttä. Ensin kannattaa kuitenkin kartoittaa millä tasolla langaton yhteys toimii yrityksen alueella ja miten yhteyden kapasiteetti vastaa yrityksen tarpeisiin. Mikäli langattoman yhteyden kattavuus on hyvä, riittää langaton ratkaisu yleensä yrityksen kriittisten tarpeiden pyörittämiseen varsinaisen yhteyden palauttamiseen asti.
Toteutuksesta riippumatta yrityksen laitteet kannattaa pitää ajantasalla ja vaihtaa useita vuosia palvelleet laitteet uusiin. Tällöin paikallisien laitteiden aiheuttamat häiriöt saadaan pidettyä mahdollisimman alhaisina.
Yhteenveto
Yhteenvetona todettakoon, että tärkeintä varautumisessa on suunnitella mitä toimenpiteitä yrityksessä pystytään tekemään katkoksen aikana, ilman merkittävää haittaa yrityksen toiminnalle. Tämän pohjalta voidaan valita oikeanlainen tekninen toteutus.
