Vaihde: 010 328 1000

Service Desk: 010 328 1010

Kassavirran hallinta – talousjohtamisen ykkösprioriteetti?

Julkaistu: 17.11.2020

Aiheet: Blogi . Talous / HR

« takaisin lemonnews etusivulle

Matti Karttunen

Matti Karttunen

Työskentelen Azetsilla aluejohtajana. Tunnen niin pienten kuin suurten yritysten tarpeet taloushallinnon eri osa-alueilla.

Tilaa uutiskirje!

Kannattavakin yritys voi kohdata kassakriisin

kassavirtaPositiivinen kassavirta on liiketoiminnan elinehto. Kassavirralla tarkoitetaan yrityksen pankkitilille tai käteisvaroihin tulevaa ja sieltä lähtevää rahaliikennettä. Toisin sanoen kassavirta kertoo, kuinka paljon rahaa yrityksellä on tarkasteltavalla hetkellä käytössä erilaisiin menoihin. Kassavirta ei kerro kuitenkaan suoraan yrityksen kannattavuudesta. Yrityshistoria tuntee paljon tapauksia, joissa kannattava yritys on joutunut ns. kassakriisiin. Monesti kriisistä on selvitty, mutta aina tarinoilla ei ole ollut onnellista loppua.

Kassavirta voidaan jakaa kolmeen luokkaan; operatiivinen kassavirta, investointien kassavirta ja rahoituksen kassavirta. Merkittävin noista on operatiivinen kassavirta, koska se kertoo varsinaisen liiketoiminnan menojen ja tulojen suhteen. Kassavajeen näkökulmasta kuitenkin kokonaisuus on ratkaiseva.

Tyypillinen syy kassan haasteisiin on tulojen kotiutumisen viive verrattuna menojen maksuajankohtaan. Taustalla voi olla esimerkiksi merkittävien asiakkaiden vaatimat pitkät maksuajat ja toisaalta toimittajien lyhyet maksuajat – toisinaan ennakkomaksutkin. Pääomavaltaisilla toimialoilla myös lainojen lyhennykset ja rahoituskulut voivat tuoda lisäpainetta kassanhallintaan. Myös monet muut yrityksen kulut rullaavat etupainotteisesti suhteessa tuloihin ja haastava yhtälö on valmis.


Kassavirran ennustaminen haltuun


Myynnin ja kannattavuuden seuranta on yrityksissä yleistä. Tämä perustuu kirjanpidon suoriteperusteisiin lukuihin. Näkökulma tulisi kääntää kassaperusteiseksi, jotta rahavirtoja voidaan seurata. Liian usein kassaa seurataan vain pankkitilin saldon kautta keskittyen nykyhetkeen. Kassaennuste tuo yrityksille esimerkiksi seuraavia hyötyjä:

  • Ennakoiva reagointi kassavajeeseen (esimerkkejä tavoista blogin lopussa)
  • Rahoituskulujen pieneneminen
  • Kassa-alennusten hyödyntäminen
  • Kassakriisin välttäminen
  • Tuloksen paraneminen


Mitä aiemmin yritys pystyy ennakoimaan kassavajeen, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on jatkaa toimintaansa normaalisti ilman kalliita erikoisjärjestelyjä. Tässä yhteydessä on hyvä huomata myös reagointi toiseen suuntaan - yrityksen ei kannata pitää kassassa liikaakaan rahaa vaan laittaa ylijäämä tuottamaan. Onkin hyvin tärkeää selvittää, mikä on yrityksen optimikassa.

Jos kassanhallinta ei ole yrityksessä kunnossa, kannattaa se laittaa kuntoon mahdollisimman pian. Kassavirtaennusteen toteutusta ratkaistaessa kannattaa selvittää mm. seuraavat seikat:

  • Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmat; onko tulossa merkittäviä investointeja/projekteja tai muita poikkeavia rahavirtoihin vaikuttavia tekijöitä, kasvunäkymät (uudet toimipaikat, tuotteet, markkinat jne)?
  • Saadaanko käteiskassan seuranta ajantasaiseksi päivätasolla?
  • Hyödyntääkö/onko mahdollista hyödyntää toiminnassa toiminnanohjaus- tai taloushallinnon järjestelmän osto- ja myyntitilaustoimintoja?
  • Miten reskontrien ulkopuoliset menot kuten esimerkiksi palkat, verot, lainanlyhennykset, rahoituskulut ja osinkojen maksu saadaan ennusteeseen mukaan?
  • Onko myyntilaskujen osalta Factoring-rahoitus käytössä ja kuinka sitä seurataan/on mahdollista seurata?

Kassavirtaa voi ennustaa hyvinkin erilaisille aikaväleille. Esimerkiksi isommat investoinnit ja yleensäkin voimakkaampi kasvu vaatii pidemmän ennustevälin. Yleisimmin käytetään viikkotason ennusteita, mutta tämäkin riippuu yrityksen tilanteesta. Jos liiketoiminnassa ei ole merkittäviä muutoksia, riittää yleisesti 6-12 viikon ennuste. Tosiasia on kuitenkin se, että kassavirtaennusteen tarkkuus laskee viikko viikolta merkittävästi.
Nykyaikaisilla sähköisen taloushallinnon sisältävillä toiminnanohjausjärjestelmillä, kuten Lemonsoft, kassavirtaennusteen toteutus ja seuranta onnistuu helposti.


Keinoja selvitä kassakriisistä


Jos haasteita kassan kanssa on, alle on listattu tyypillisiä korjaavia toimenpiteitä:

  • Laskutusrytmin muutos ja tarkka luottopolitiikka
  • Ennakkolaskutus/valmiusasteen mukainen osalaskutus
  • Kassa-alennusten hyödyntäminen ostolaskuissa
  • Ostolaskujen maksujärjestelyt/maksusuunnitelmat
  • Verojen maksujärjestelyt
  • Varaston kiertonopeuden lyhentäminen
  • Epäkurantin vaihto-omaisuuden myynti
  • Laitehankintojen teko vuokra-/osamaksusopimuksilla
  • Laskulaina/Factoring
  • Pankkitilin limiitti
  • Julkinen rahoitus investointeihin (Business Finland, ELY-keskus jne.)
  • Pankista kassalaina
  • Sidosryhmiltä laina
  • Svop-sijoitus
  • Ja aina tärkeänä seikkana kannattavuuden seuranta mahdollisimman tarkalla tasolla

Kirjoittaja Matti Karttunen on aluejohtajana Azets Oy:ssä, joka on Lemonsoftin tilitoimistokumppani.

Azets tarjoaa kattavan valikoiman taloushallinnon, palkanlaskennan, HR:n ja johtamisen palveluita. Azets toimii asiantuntevana ja konkreettista apua tarjoavana ratkaisijana yritystoiminnan erikoistilanteissa ja auttaa asiakkaitaam liiketoiminnan kehittämisessä ja uudistamisessa. Suomen lisäksi Azetsin verkosto palvelee asiakkaita yli 70 maassa. Lisätietoja Azetsin palveluista löytyy osoitteesta www.azets.fi. Tutustu myös Azetsin blogeihin osoitteessa azets.fi/blogi

Tutustu tarkemmin Lemonsoft Kassavirtaan >>



Oletko hankkimassa ensimmäistä toiminnanohjausjärjestelmää? Kenties vaihtamassa vanhaa uuteen ja ehompaan?

Jätä yhteydenottopyyntö, niin otamme sinuun yhteyttä mahdollisimman pian.

Ota yhteyttä

« takaisin lemon news etusivulle

Matti Karttunen

Matti Karttunen

Työskentelen Azetsilla aluejohtajana. Tunnen niin pienten kuin suurten yritysten tarpeet taloushallinnon eri osa-alueilla.

Tilaa uutiskirje!